hei 1

Joko joko?

Joko joko?
1.7.2017 16:00 – 18:00 Liikunta ja urheilu, Suomi 100, Teatteri

Kulttuurin ja urheiluhistorian yhdistävä, Suomen itsenäisyyden alkuvuosille ajoittuva tapahtuma

Alajärven Ankkurit ry toteuttaa yhdessä Alajärveläisten yhdistysten, harrastenäyttelijöiden ja  seuratoimijoiden kanssa  ainutlaatuisen tapahtuman yhdistetyn näytelmän ja pitkäpallo-ottelun muodossa. Alajärven Kitron pesäpallostadionilla la 1.7.2017 nähdään kulttuurin, urheiluhistorian ja suomalaisten elämänmenon noin 100-vuotta sitten yhdistävä valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma.

Tapahtuma alkaa näytelmällä Joko joko? Näytelmä kuvaa alajärveläisten elämää itsenäistymisen alkuvuosina ja mukana on luonnollisesti itse Alvar Aalto ja muita aikakauden alajärveläisiä henkilöitä. Näytelmä jatkuu pitkäpallo-otteluna, joka pelataan pitkäpallon säännöillä, sen aikaisissa asusteissa ja varusteilla. Alajärven ja Kuortaneen suojeluskuntien välinen ottelu on osa näytelmää, jonka aikana aikansa suomalaiset suurmiehet Tahko Pihkala ja Alvar Aalto käyvät vuoropuhelua ajankohtaisista asioista ja pelin kehittämisestä. Onko jopa niin, että nykyisen kansallispelimme pesäpallon syntysanat lausuttiin aikoinaan Alajärvellä? Se selviää rokulilauantaina 1.7. klo 16.00 Kitron pesäpallostadionilla.

Pitkäpallo oli suomalainen pallopeli josta kehittyi nykyinen kansallispelimme pesäpallo. Lauri ”Tahko” Pihkala kehitti pitkäpallon muuttamalla kuningaspallon sääntöjä vuonna 1915 ja uudestaan vuonna 1917. Hän kehitti lajia ottamalla vaikutteita ruotsalaisesta långbollista ja amerikkalaisesta baseballista. Pihkala kutsui peliä pitkäpalloksi, jotta se eroaisi entisestä lajista. Parannetun pelin ensimmäiset säännöt julkaistiin vuonna 1915 ja toiset vuonna 1917. Pitkäpalloa pelattiin vuosina 1915–1921. Alkuvuosina lajia pelattiin paikallisesti pääosin Suojeluskuntien toimesta. Ensimmäiset valtakunnalliset kisat järjestettin 1919. Pitkäpallokentän ja sääntöjen muutokset 1920 ja 1921 johtivat uuden lajin, pesäpallon syntyyn.

Pitkäpallo erosi nykyisestä pesäpallosta paljon. Pesiä kentällä oli vain kaksi, pesä ja ulkomaali. Juoksijoita eli sisämiehiä sai polttaa heittämällä pesän lisäksi suoraan juoksijaa. Räpylöiden käyttö oli ulkomiehiltä kielletty ja syötön korkeudeksi riitti lyöjän päälaen korkeus. Koppilyönnin aikana kentällä edenneistä seurasi kuolema eli palo.

Hinta

aik 15 €, alle 18-v vapaa pääsy

Jaa tapahtuma sosiaalisessa mediassa